Neljä kysymystä tekoälytyökalun valintaan oppilaitoksessa

Oppilaitoksille tarjotaan uusia tekoälytyökaluja lähes viikoittain. Lupaukset ovat tuttuja: aikasäästöä, helpotusta opettajan työhön, yksilöllisempää oppimista. Todelliset erot tulevat näkyviin vasta käytössä, kun valinta on jo tehty.

Olemme keskustelleet viimeisen vuoden aikana kymmenien oppilaitospäättäjien kanssa, ja keskusteluissa toistuvat samat neljä kysymystä. Niiden vastausten perusteella kestävän ratkaisun erottaa pikavalinnasta jo ennen sopimusneuvotteluja.

1. Säilyttääkö opettaja pedagogisen vastuun?

Käytännön kysymys on, kumpi tekee ja kumpi tarkistaa. Tekeekö työkalu materiaalin valmiiksi ja opettaja hyväksyy sen jälkikäteen, vai toimiiko se opettajan assistenttina niin, että pedagoginen päätösvalta pysyy alusta loppuun opettajalla?

Tämä ei ole filosofinen pikkuasia. Pedagoginen vastuu on opettajalla, ja sen tulee näkyä myös työkalun rakenteessa. Opettajan päätösvallan pitää olla selvästi näkyvissä, ei piilotettu erillisten asetusten taakse.

Konkreettinen testikysymys myyjälle: “Voiko opettaja muokata, hylätä tai kohdentaa työkalun ehdotuksia uudelleen ilman erillisiä asetuksia, vai onko muokkaaminen poikkeustapaus?”

Bruukissa tekoäly ehdottaa, opettaja päättää. Mikään ehdotus ei mene oppijalle ennen kuin opettaja on käynyt sen läpi.

2. Mihin oppijoiden data tallentuu?

Jos työkalu pyytää syöttämään oppijoiden henkilötietoja, töitä tai vastauksia, kysymys ei rajoitu pelkkään GDPR-asiakirjan tarkistukseen. Olennaista on tietää, minne tieto fyysisesti tallentuu, kenen hallussa se on ja millä oikeudellisella perusteella se mahdollisesti siirtyy EU/ETA:n ulkopuolelle.

Transfer Impact Assessment tarvitaan aina silloin, kun palveluntarjoajan emoyhtiön kotipaikka sijaitsee EU/ETA:n ulkopuolella. Tämä koskee myös tilanteita, joissa data on fyysisesti EU:n alueella: esimerkiksi CLOUD Act ja FISA 702 ulottuvat yhdysvaltalaisen emoyhtiön kontrolloimaan dataan palvelimien sijainnista riippumatta. Suomalaisen palveluntarjoajan kanssa koko kysymys yksinkertaistuu oppilaitoksen näkökulmasta.

Bruukin kohdalla tilanne on läpinäkyvä. Palvelun käyttäjiä ovat opettajat, joiden tunnistetiedot ja luomat materiaalit tallennetaan EU:hun (AWS Ireland). Jos opettaja syöttää palveluun oppijoiden vastauksia tai muita oppijatietoja, myös ne tallentuvat samaan EU-infrastruktuuriin. Materiaalin generointivaiheessa tekstisisältö kulkee Anthropicin Claude-mallille Yhdysvaltoihin Zero Data Retention -ehdoin, eli Anthropic ei säilytä syötettä eikä käytä sitä malliensa kouluttamiseen. Siirto perustuu EU:n vakiosopimuslausekkeisiin (SCC). Bruukin muiden alikäsittelijöiden osalta sovelletaan lisäksi EU:n ja Yhdysvaltojen välistä tietosuojakehystä (DPF) silloin, kun toimittaja on DPF-sertifioitu. Bruukin alikäsittelijöistä on tehty erilliset Transfer Impact Assessment -arvioinnit, jotka annamme pyydettäessä nähtäville DPA-keskustelun yhteydessä.

Käytämme tällä hetkellä Claudea, koska se on testeissämme osoittautunut laadukkaimmaksi vaihtoehdoksi pedagogiseen tekstintuotantoon. Täysin EU-pohjaiset vaihtoehdot eivät vielä yllä samalle tasolle. Mikäli oppilaitos haluaa käyttää muuta kielimallia esimerkiksi sisäisen toimittajalinjauksen vuoksi, asiasta sovitaan sopimusneuvotteluissa. Bruukin arkkitehtuuri tukee vaihtoehtoisten kielimallien käyttöönottoa.

3. Mitä opettajat tekevät työkalulla oikeasti?

Pyydä konkreettisia käyttötapauksia ja kysy numeroita. Hyvä toimittaja kuvaa, millaisiin tehtäviin työkalua käytetään, paljonko aikaa työ vie ilman sitä ja sen kanssa, ja missä se on osoittautunut hyödyttömäksi.

Jos vastaus on yleisluontoista markkinointitekstiä (“säästää aikaa ja parantaa oppimistuloksia”), oppilaitos ostaa kuvitelmaa, ei palvelua. Konkreettinen vastaus kuulostaa enemmän tältä: opettaja käytti aiemmin 5–6 tuntia viikossa tuntisuunnitteluun ja materiaalin tekemiseen, uuden palvelun avulla noin tunnin, ja säästynyt aika menee oppijoiden kohtaamiseen ja palautteen antamiseen.

Bruukin aiemmissa piloteissa:

• Tuntisuunnitteluun käytetty aika lyheni keskimäärin kuudesta tunnista yhteen tuntiin viikossa.
• Sokkotestissä jopa 92 prosenttia oppijoista valitsi Bruukilla tehdyn materiaalin oppikirjan sijaan.
• Opettajat käyttävät palvelua eriyttämiseen (saman aiheen kolme tasoa) ja koko kurssin materiaalin päivittämiseen kerralla.

4. Kuka rakentaa tätä jatkossa?

Tekoälytyökalujen kenttä elää nopeasti. Tämän vuoden voittaja voi olla ensi kesänä myyty isommalle toimijalle tai kokonaan poissa markkinoilta. Hankintapäätös on samalla kumppanuuspäätös, ja oppilaitoksen kannattaa kysyä, miltä tekijätiimi ja rakentamisen suunta näyttävät 12 ja 36 kuukauden päästä.

Kysy, kuka palvelun omistaa, ketkä sitä rakentavat ja miten kehitys on rahoitettu. Yhden hengen sivuprojektilta tai yhdysvaltalaisen jättifirman pikalisäosalta kannattaa kysyä eri asioita kuin Suomessa toimivalta tiimiltä, joka näkee koulun arjen päivittäin.

Bruukin osalta vastaukset ovat selkeät. Olemme suomalainen yritys, jonka perustajatiimillä on pitkä kokemus suomalaisesta koulutusjärjestelmästä ja aiempi tausta EdTech-yrityksen rakentamisesta. Tuotetta on rakennettu helmikuusta 2026 lähtien, pilotti on auki kaikille opettajille, ja palvelu valittiin Latitude59:n pitch-kilpailussa 15 parhaan joukkoon 465 hakijasta. Rakennamme palvelua kestäväksi, emme nopeaksi exitiksi.

Maksuton kokeilujakso oppilaitoksille

Jos näiden neljän kysymyksen vastaukset kuulostavat kiinnostavilta, paras tapa varmistua palvelun sopivuudesta on kokeilla sitä omassa työssä. Tarjoamme oppilaitoksille maksuttoman kokeilujakson, jonka aikana opettajat saavat kaikki palvelun ominaisuudet käyttöönsä. Jatko päätetään kokeilun aikana saadun palautteen pohjalta.

Käyttöönotossa olemme joustavia. Mukaan voi tulla yksittäisiä opettajia, yksi oppiaine tai laajempi institutionaalinen kokeilu. Esittely oppilaitokselle vie noin 30 minuuttia, ja sen jälkeen näkee selvästi, sopiiko Bruukki teidän tarpeisiinne.

Ota yhteyttä osoitteessa bruukki.com/fi/contact/. Vastaamme samalla viikolla.