PISA 2025: sama luokka, kolmen vuoden ero

PISA 2025 -tulokset julkaistiin 8.9.2026. Suomalaisnuoret saivat luonnontieteissä 504 pistettä, lukutaidossa 474 ja matematiikassa 469. Kaikki kolme ovat OECD-maiden keskiarvon yläpuolella. Lukutaito laski 16 pistettä ja matematiikka 15 vuodesta 2022, ja luonnontieteissä muutos oli pieni eikä tilastollisesti merkitsevä (Opetus- ja kulttuuriministeriö).

Keskiarvoista on jo kirjoitettu paljon. Opettajan arjen kannalta tärkein havainto on toinen: ero saman luokan oppilaiden välillä kasvaa.

Mitä tulokset kertovat

Koulujen väliset erot ovat Suomessa edelleen pieniä. Koulun sisäiset erot sen sijaan ovat kasvaneet ja ylittävät nyt OECD-maiden tyypillisen tason (Kuntalehti 8.9.2026). Heikkojen osaajien osuus on kasvanut ja huippuosaajien osuus pienentynyt kaikilla arviointialueilla. Lukutaidossa ja matematiikassa muutos on Suomessa ollut jyrkempi kuin OECD-maissa keskimäärin (OKM).

Suomen PISA-tutkimusta johtava Arto K. Ahonen kuvasi julkistuksessa, mitä tämä tarkoittaa luokassa: samassa yhdeksännessä luokassa voi olla oppilaita, joiden osaaminen vastaa kuudetta luokkaa. Sadan pisteen ero vastaa noin kolmea kouluvuotta (Uutissuomalainen 8.9.2026). Opettaja opettaa siis samalla tunnilla kolmen vuoden haarukkaa.

Toinen luku koskee yrittämistä. Vain 41 prosenttia suomalaisoppilaista kertoo yrittävänsä kovemmin, kun tehtävä tuntuu vaikealta. Osuus on vertailumaiden pienin. Norjassa se on 49, Tanskassa 50 ja Virossa 60 prosenttia (MTV Uutiset 8.9.2026). Tulosten lasku ei myöskään rajoitu heikommista lähtökohdista tuleviin oppilaisiin. Sosioekonomisista neljänneksistä ainoastaan ylimmän tulos laski tilastollisesti merkitsevästi vuodesta 2022 (Demokraatti 8.9.2026). Ahosen mukaan kodin tausta ei enää suojaa tulosta niin kuin ennen (Yle 8.9.2026).

Julkinen keskustelu kääntyi heti rahoitukseen, ryhmäkokoihin ja puhelimiin. Opetusministeri Anders Adlercreutz puhui keskittymiskyvystä ja 15 sekunnin videoista (Yle 8.9.2026), OAJ rahoituksen turvaamisesta ikäluokkien pienentyessä (Kansan Uutiset 8.9.2026). Nämä ovat oikeita kysymyksiä, ja ne päätetään valtuustoissa ja eduskunnassa. Yhteen asiaan opettaja vaikuttaa itse ja jo ensi viikolla: mitä tehtävää oppilas saa eteensä ja kenelle se on mitoitettu.

Sama luokka, kolmen vuoden ero

Kolmen vuoden haarukka yhdessä ryhmässä on eriyttämisen ongelma, ja nyt se on mitattu. Oppimisen tuen uudistus ohjaa samaan suuntaan: tuki annetaan ensisijaisesti oppilaan omassa opetusryhmässä. Käytännössä saman aiheen pitää olla tunnilla useana tasona, eli tuettuna versiona, perusversiona ja syventävänä versiona nopeimmin eteneville.

Kolmen version tekeminen käsin joka tunnille ei mahdu kenenkään työaikaan, ja siksi eriyttäminen jää usein hyvän tahdon tasolle. Bruukki auttaa opettajaa tekemään samasta oppimateriaalista tuetun ja syventävän version samalla valmistelukerralla. Vanhan Word- tai PDF-monisteen voit tuoda pohjaksi, ja tekoäly ehdottaa siitä tasoversiot. Sinä päätät, mikä versio menee kenellekin. Oppilaiden tietoja tai tuen tarpeita ei syötetä palveluun.

Kirjoitimme tuen uudistuksesta ja yhteisopettajuudesta elokuussa: kaksi opettajaa, yksi luokka, kolme tasoa. Eriyttämisen käytännön ohjeet ovat oppaassa eriyttäminen tekoälyn avulla.

Sopivan vaikea tehtävä pitää oppilaan kiinni

Sinnikkyys mitataan kyselyllä, mutta se syntyy tehtävän äärellä. Liian vaikea tehtävä jää kesken ensimmäiseen esteeseen. Liian helppo ei vaadi yrittämistä lainkaan. Kun luokassa on kolmen vuoden haarukka, yksi yhteinen tehtävä on väistämättä jollekulle liian vaikea ja jollekulle liian helppo.

Ahonen nosti julkistuksessa esiin myös painetun tekstin lukemisen vähenemisen (Yle 8.9.2026). Lukutaito kehittyy pitkistä teksteistä, ja pitkän tekstin jaksaa lukea loppuun, kun se on oikealla tasolla.

Tasoversio ei tarkoita, että heikompi oppilas saa vähemmän. Tuetussa versiossa välivaiheet ovat näkyvissä, sanasto on avattu ja teksti on sopivan mittainen. Syventävässä versiossa vaatimus nousee. Molemmat käsittelevät saman opetussuunnitelman sisällön. Bruukissa pyydät nämä versiot samalla kertaa ja muokkaat niitä itse, jos ehdotus ei osu.

Luonnontieteet oikein ja opetussuunnitelman pohjalta

Luonnontieteet olivat tämän kierroksen pääalue. Suomen 504 pistettä on selvästi OECD:n keskiarvon 482 yläpuolella, mutta vuodesta 2006 pisteitä on lähtenyt 59. Ministeri nosti esiin tutkimuksen havainnon, että tiedettä pelkkänä mielipiteenä pitävät oppilaat saavat heikompia tuloksia (Uutissuomalainen 8.9.2026).

Oppimateriaalille tästä seuraa kaksi vaatimusta. Sisällön pitää olla oikein, koska matematiikassa ja luonnontieteissä yksi väärä välivaihe riittää viemään luottamuksen. Sen pitää myös nojata opetussuunnitelman tavoitteisiin, sisältöihin ja arviointikriteereihin eikä tekoälyn omaan arvaukseen siitä, mitä yhdeksännellä luokalla opetetaan. Bruukissa tekoäly nojaa valittuun opetussuunnitelmaan, ja opettaja tarkistaa ehdotuksen ennen kuin se menee oppilaalle. Kirjoitimme heinäkuussa siitä, miksi virheettömyys ratkaisee matematiikassa ja luonnontieteissä.

Opettajan työkalu, oppilaalle vaikka paperilla

PISA-keskustelu kääntyy ruutuihin, eikä syyttä. OECD:n raportin mukaan digilaitteiden kohtuullinen käyttö oppimiseen liittyy parempaan luonnontieteiden osaamiseen, liikakäyttö ja häiriintyminen heikompaan. Yli joka neljäs oppilas kertoo, että luokkakaverit häiriintyvät laitteista useimmilla tai kaikilla luonnontieteiden tunneilla. Raportti toteaa myös, että keskustelevaa tekoälyä koulutehtäviinsä käyttävät oppilaat saivat heikompia tuloksia kuin muut (Education International 8.9.2026).

Bruukki on opettajan valmistelutyökalu, ei oppilaan sovellus. Tekoäly tekee työtään opettajan pöydällä ennen tuntia. Valmiin oppimateriaalin voit viedä PDF:nä tai Word-tiedostona ja tulostaa paperille. Jos haluat jakaa sen sähköisesti, linkki oppilaille avautuu selaimessa ilman tiliä ja kirjautumista, eikä Bruukki tallenna lukijasta tietoja. Tunnin ruutuaika on opettajan päätös, ja Bruukki toimii kummallakin tavalla.

Saga Relander-Nyrén kirjoitti HS:n mielipidesivulla 11.9.2026, että ruutu ei ole vihollinen eikä pelastaja. Se on työkalu, jonka arvon ratkaisee se, kuka sitä käyttää ja mihin (HS 11.9.2026). Jatkoimme ajatusta kirjoituksessa ruutu on työkalu, ja koulussa se kannattaa antaa ensin opettajalle: ensimmäinen käyttäjä on opettaja, ja oppilaan ruutuaika ei kasva.

Kokeile yhdellä ryhmällä

Valitse yksi ryhmä, jossa osaamisen haarukka on leveä. Tee sen seuraavan aiheen tehtäväpaketti kolmena tasona ennen tuntia. Yksi valmistelukerta näyttää, muuttuuko tunnilla se, kuka yrittää ja kuinka pitkään.

Voit kokeilla Bruukkia ilmaiseksi. Jos jokin ei toimi, kerro meille.

Lue myös: kaksi opettajaa, yksi luokka, kolme tasoa ja opas eriyttäminen kaikissa oppiaineissa.

Lähteet

• Saga Relander-Nyrén. Tekoälyä ja tietotekniikkaa ei hyödynnetä opetuksessa tarpeeksi. Helsingin Sanomat, Lukijan mielipide, 11.9.2026.
• PISA-tutkimus ja tulokset 2025. Opetus- ja kulttuuriministeriö, 8.9.2026. Pistemäärät, muutokset vuodesta 2022, heikkojen ja huippuosaajien osuudet.
• Suomalaisnuorten Pisa-tulokset jatkavat laskuaan, edelleen OECD-maiden keskitasoa parempia. Uutissuomalainen / Savon Sanomat, 8.9.2026. Sijoitukset, luonnontieteiden kehitys vuodesta 2006, Arto K. Ahosen ja Anders Adlercreutzin lausunnot.
• Tuoreet Pisa-tulokset: osaamisen lasku nyt suurinta hyväosaisten perheiden lapsilla. Yle, 8.9.2026. Sinnikkyys, kodin taustan vaikutus, painetun tekstin lukeminen.
• Adlercreutz heikkenevistä Pisa-tuloksista: maailma houkuttaa 15 sekunnin videoilla, oppiminen vaatii keskittymistä. Yle, 8.9.2026.
• Pisa-tulokset jatkavat heikentymistä: suomalaisoppilaat vähiten sinnikkäitä. Demokraatti, 8.9.2026. Sosioekonomisten ryhmien muutokset.
• Pohjois-Suomen oppilaiden lukutaidon taso oli korkeampi kuin Itä- ja Etelä-Suomessa. Kuntalehti, 8.9.2026. Koulujen väliset ja koulun sisäiset erot.
• Pisa-tulokset julki: Suomen tulokset heikkenivät yhä. MTV Uutiset, 8.9.2026. Sinnikkyyden maavertailu.
• Opettajat haluavat kääntää PISA-tulokset nousuun. Kansan Uutiset, 8.9.2026. OAJ:n kannanotto.
• New PISA report reveals decline in student performance amid chronic teacher shortage and shrinking attention spans. Education International, 8.9.2026. OECD:n raportin havainnot digilaitteista ja tekoälyn käytöstä.