Ruutu on työkalu. Koulussa se kannattaa antaa ensin opettajalle

Helsingin Sanomien mielipidesivulla julkaistiin 11.9.2026 diplomi-insinööri Saga Relander-Nyrénin kirjoitus Tekoälyä ja tietotekniikkaa ei hyödynnetä opetuksessa tarpeeksi. Sen ydinlause on helppo allekirjoittaa: “Ruutu ei ole vihollinen eikä pelastaja. Se on työkalu, ja työkalun arvon ratkaisee se, kuka sitä käyttää ja mihin.”

Relander-Nyrén kirjoittaa PISA-keskustelusta, jossa syytösten kärki on osunut älypuhelimiin ja ruutuihin. Hän pitää perusteltuna, että alakoulun ensimmäisiä luokkia suojellaan liialliselta ruutuajalta, mutta toivoo, ettei keskustelu jäisi pelkkiin haittoihin. Kielimallien päälle rakennettu ohjelmisto voisi hänen mukaansa yksilöllistää opetusta ja keventää opettajien työkuormaa.

Jatkan ajatusta yhdestä kohdasta. Kysymys “kuka käyttää ja mihin” saa koulussa ensimmäisen vastauksensa opettajan pöydällä.

Oppilaan ruutu ja opettajan ruutu ovat eri asia

PISA-keskustelun ruutu on oppilaan ruutu: puhelin ruokatunnilla, laite oppitunnilla, video illalla. Oppilaan ruudun kanssa varovaisuus on perusteltua. OECD:n raportin mukaan digilaitteiden kohtuullinen käyttö oppimiseen liittyy parempaan luonnontieteiden osaamiseen, liikakäyttö ja häiriintyminen heikompaan (Education International 8.9.2026).

Opettajan ruutu on toinen asia. Suurin osa siitä työstä, jossa tekoäly tällä hetkellä auttaa koulussa, tehdään ennen tuntia: aiheen jäsentäminen, tehtävien tekeminen, saman aiheen sovittaminen eri tasoille ja vanhan monisteen päivittäminen. Opettaja tekee tämän työn omalla koneellaan, eikä se lisää oppilaan ruutuaikaa minuutillakaan. Valmiin oppimateriaalin voi tulostaa paperille. Sama pätee alakoulun ensimmäisillä luokilla, joissa ruutuaikaa on eniten syytä varjella: opettaja voi tehdä lukutehtävät tekoälyn avulla ja jakaa ne oppilaille paperilla.

Relander-Nyrén kirjoittaa, ettei ruutujen välttämisen ja hyväksymisen väliltä tarvitse valita. Opettajan pöydällä tämä on jo totta. Opettaja voi käyttää tekoälyä paljon, ja oppilaan tunti voi silti olla ruuduton. Bruukki on rakennettu opettajan puolelle: se on opettajan valmistelutyökalu, ei oppilaan sovellus. Tekoäly ehdottaa, opettaja tarkistaa ja päättää. Valmis oppimateriaali lähtee oppilaille PDF:nä, Word-tiedostona, paperilla tai linkkinä, joka avautuu selaimessa ilman tiliä.

Yksilöllistäminen on eriyttämistä, ja se alkaa materiaalista

Kirjoituksen toinen väite on, että kielimallien päälle rakennetulla ohjelmistolla opetusta voidaan yksilöllistää. Koulun kielellä tämä on eriyttämistä, ja PISA 2025 mittasi sen tarpeen. Koulun sisäiset erot ovat kasvaneet ja ovat selvästi OECD-maiden keskiarvoa suuremmat (Kuntalehti 8.9.2026), ja samassa yhdeksännessä luokassa voi olla oppilaita kuudennen luokan tasolla (Uutissuomalainen 8.9.2026). Avasin tätä tarkemmin kirjoituksessa PISA 2025: sama luokka, kolmen vuoden ero.

Yksilöllistäminen ei vaadi, että jokaisella oppilaalla on oma sovellus ja oma ruutu. Se alkaa siitä, että sama aihe on tunnilla useana tasona: tuettuna versiona, perusversiona ja syventävänä versiona. Kolmen version tekeminen käsin joka tunnille ei mahdu kenenkään työaikaan, ja juuri tässä kielimalli on hyvä apu. Bruukissa pyydät tasoversiot samalla valmistelukerralla ja päätät itse, mikä versio menee kenellekin.

Yksi rajaus on tärkeä. Yksilöllistäminen ei edellytä, että oppilaiden tietoja syötetään tekoälylle. Kansallisten tekoälysuositusten mukaan henkilötietoja ei saa syöttää tekoälyjärjestelmään, ennen kuin koulutuksen järjestäjä on varmistanut, että järjestelmä täyttää tietoturvan, tietosuojan ja tiedonhallinnan vaatimukset (OPH). Bruukissa eriyttäminen tapahtuu materiaalin tasolla. Sinä tunnet oppilaasi, ja työkalu tuntee aiheen ja opetussuunnitelman. Oppilaiden tietoja tai tuen tarpeita ei syötetä palveluun.

Toisto ja välitön palaute sopivat harjoitteluun

Relander-Nyrén muistuttaa, että moni perustaito opitaan parhaiten toiston ja välittömän palautteen kautta, ja kertoo harjoitelleensa lapsena aritmetiikkaa tuntikausia tietokonepelillä. Harjoittelussa oppilaan ruutu voi olla hyödyksi, kun opettaja päättää, mitä sillä tehdään.

Käytännössä opettaja tekee harjoitussarjan ja valitsee muodon. Bruukista saman tehtäväpaketin voi viedä tulosteeksi tai H5P-tehtäväksi, jonka oppilas tekee selaimessa ja saa palautteen heti. Sisältö on kummassakin sama ja opettajan tarkistama. Ruutu on silloin harjoitusväline, jonka sisällön opettaja on valinnut.

Kokeile yhdellä tunnilla

Valitse yksi tunti ensi viikolta. Tee sen tehtäväpaketti Bruukissa kolmena tasona ja tulosta se paperille. Oppilaan ruutuaika ei muutu. Se, kuka saa sopivan tehtävän eteensä, muuttuu.

Voit kokeilla Bruukkia ilmaiseksi. Oppilaitokselle tarjoamme maksuttoman kokeilujakson ja annamme tietosuojadokumentaation arvioinnin tueksi. Esittely vie noin 30 minuuttia. Ota yhteyttä osoitteessa bruukki.com/fi/contact/.

Lue myös: PISA 2025: sama luokka, kolmen vuoden ero ja tekoäly ehdottaa, opettaja päättää.

Lähteet

• Saga Relander-Nyrén. Tekoälyä ja tietotekniikkaa ei hyödynnetä opetuksessa tarpeeksi. Helsingin Sanomat, Lukijan mielipide, 11.9.2026.
• PISA-tutkimus ja tulokset 2025. Opetus- ja kulttuuriministeriö, 8.9.2026.
• Pohjois-Suomen oppilaiden lukutaidon taso oli korkeampi kuin Itä- ja Etelä-Suomessa. Kuntalehti, 8.9.2026. Koulun sisäiset erot.
• Suomalaisnuorten Pisa-tulokset jatkavat laskuaan, edelleen OECD-maiden keskitasoa parempia. Uutissuomalainen / Savon Sanomat, 8.9.2026. Arto K. Ahosen lausunto osaamiserosta.
• Tekoälysuositukset opetuksessa ja oppimisessa: velvoitteet ja suositukset. Opetushallitus ja opetus- ja kulttuuriministeriö, 2025. Henkilötietojen syöttäminen tekoälyjärjestelmään.
• New PISA report reveals decline in student performance amid chronic teacher shortage and shrinking attention spans. Education International, 8.9.2026. OECD:n raportin havainnot digilaitteista.