Formatiivinen arviointi opettajan viikkorytmissä

Arviointi mielletään usein jakson lopun kokeeksi. Formatiivinen arviointi on toinen asia: jatkuvaa havainnointia oppimisen aikana, jonka tarkoitus on ohjata seuraavaa askelta, ei antaa arvosanaa. Se elää opettajan viikossa pieninä havaintoina, ei yhtenä isona ponnistuksena.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi havaitsi, että arviointikäytännöt vaihtelevat kouluittain ja sama osaaminen voi tuottaa eri kouluissa eri arvosanan (Atjonen ym. 2019). Formatiivinen arviointi on yksi tapa tehdä arvioinnista tasaisempaa ja oppilaan kannalta reilumpaa, koska palaute tulee matkan varrella eikä vasta lopussa.

Formatiivinen ja summatiivinen arviointi samassa viikossa

Summatiivinen arviointi kokoaa osaamisen arvosanaksi jakson lopussa. Formatiivinen arviointi ohjaa opetusta jakson aikana. Sinun ei tarvitse valita niiden välillä, sillä ne tekevät eri työn: koe kertoo, mihin päädyttiin, ja jatkuva havainnointi kertoo, mitä seuraavaksi kannattaa harjoitella.

Käytännössä suhde näkyy viikkorytmissä. Kun keräät pieniä havaintoja pitkin jaksoa, summatiivinen koe harvoin yllättää ketään. Oppilas tietää, missä menee, ja sinä tiedät jo ennen koepäivää, mitä ryhmä osaa.

Pieniä havaintoja jatkuvasti, ei yhtä isoa koetta

Formatiivisen arvioinnin ydin on keventää yhden ison arvioinnin painetta jakamalla se moneen pieneen. Kun näet joka tunti, missä ryhmä menee, ehdit korjata suuntaa ennen kuin väärinkäsitys ehtii juurtua.

Käytännössä tämä voi olla lyhyt tarkistus tunnin lopussa, pari kysymystä, joihin jokainen vastaa, tai nopea katsaus siihen, kuka pääsi eteenpäin ja kuka jäi. Havainnon ei tarvitse olla arvosana. Sen tehtävä on kertoa sinulle ja oppilaalle, mitä seuraavaksi kannattaa harjoitella.

Palaute vie eteenpäin, ei taaksepäin

Formatiivisen arvioinnin arvo on palautteessa, joka kertoo, mitä tehdä seuraavaksi. “Kuudesta tehtävästä neljä oikein” katsoo taaksepäin. “Osaat jo perusmuodon, harjoittele seuraavaksi poikkeukset” katsoo eteenpäin. Jälkimmäinen ohjaa oppilasta, ensimmäinen vain toteaa.

Tässä on myös opettajan ajankäytön kysymys. Palautetta ei tarvitse antaa jokaisesta tehtävästä erikseen. Usein riittää, että nostat pari ryhmässä toistuvaa asiaa ja ohjaat koko ryhmää niiden kautta.

Kytke arviointi tavoitteisiin ja tehtäviin

Arviointi kytkeytyy tavoitteisiin, ei aiheisiin. Jos tehtävä harjoittaa soveltamista, myös arvioinnin pitää katsoa soveltamista, ei pelkkää muistamista. Perusopetuksen arviointikriteerit on täsmennetty juuri yhdenvertaisuuden takia (Opetushallitus), ja ne toimivat myös formatiivisen arvioinnin tukena: ne kertovat, mitä osaamista tehtävien pitäisi harjoittaa.

Tämä liittyy suoraan eriyttämiseen. Jos eriytät tehtävät kolmelle tasolle mutta arvioit kaikkia samalla mitalla, tukea tarvitseva oppilas voi silti kokea epäonnistuvansa. Yksi tapa on pitää arvioinnin ydintavoite samana mutta antaa oppilaan näyttää osaamisensa eri laajuudella. Tätä käsitellään tarkemmin eriyttämisen oppaassa.

Miten Bruukki auttaa

Bruukki ei anna arvosanoja puolestasi, eikä sen kuulu. Se auttaa tekemään tehtävät ja materiaalit, jotka kytkeytyvät tavoitteisiin ja arviointikriteereihin. Voit esimerkiksi pyytää lyhyitä tarkistuskysymyksiä jakson aiheesta tai eri laajuisia tapoja näyttää sama osaaminen. Tekoäly ehdottaa, sinä päätät, mitä käytät ja miten arvioit.

Mistä lähteä liikkeelle

Kaikkea ei tarvitse muuttaa kerralla. Yksi tapa on lisätä yhteen jaksoon yksi kevyt tarkistus tunnin lopulle ja katsoa, mitä se kertoo. Kun tapa on tuttu, sen voi ottaa osaksi viikkorytmiä. Formatiivinen arviointi ei ole lisätyö. Se on tapa nähdä ajoissa, mihin opetusaika kannattaa suunnata.

Jos haluat kokeilla, miltä tavoitteisiin kytketyt tehtävät näyttävät, kokeile Bruukkia ilmaiseksi. Otamme mielellämme vastaan opettajien palautetta, joten kerro rohkeasti, jos jokin ei toimi.

Lähteet

• Atjonen, P. ym. (2019). “Että tietää missä on menossa”: oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, julkaisut 7:2019.
• Opetushallitus. Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa.

Lue myös: eriyttäminen kieltenopetuksessa ilman tuplatyötä ja miten huomioit opetussuunnitelman oppimateriaaleissa.