Miten huomioit opetussuunnitelman ja paikalliset painotukset oppimateriaaleissa?

Suomessa oppimateriaaleja ei ole ennakkotarkastettu sitten vuoden 1992, jolloin oppikirjojen tarkastuksesta luovuttiin. Opetushallituksen mukaan keskeistä on opettajan oma arvio materiaalista (Maaseudun Tulevaisuus 2023). Kukaan ei siis tarkista puolestasi, että materiaali vie kohti opetussuunnitelman tavoitteita. Vastuu on koululla ja viime kädessä sinulla, ja se korostuu, kun teet materiaalin itse.

Tämä ei ole huono asia. Itse tehty materiaali syntyy oman ryhmän lähtökohdista, ja juuri siksi moni opettaja tekee materiaalinsa mieluummin itse (Opettaja-lehti 2019). Tässä oppaassa käydään läpi, miten kytket oman materiaalin opetussuunnitelman tavoitteisiin, sisältöihin ja arviointikriteereihin ilman että työmäärä kasvaa kohtuuttomaksi.

Aloita tavoitteesta, älä aiheesta

Materiaali syntyy usein aihe edellä: huomenna on vuorossa fotosynteesi, joten teen tehtäväpaketin fotosynteesistä. Aihe on kuitenkin vasta puolet materiaalista. Opetussuunnitelman perusteissa jokaiselle oppiaineelle on kirjattu tavoitteet ja keskeiset sisällöt, ja arviointi kytkeytyy tavoitteisiin, ei aiheisiin.

Ero näkyy tehtävissä. Sama fotosynteesiaihe tuottaa hyvin erilaisen paketin riippuen siitä, harjoitellaanko käsitteiden käyttöä, tutkimuksellista työskentelyä vai tiedon soveltamista arkeen. Kun valitset tavoitteen ensin, tehtävät ja myöhemmin arviointi osuvat samaan asiaan.

Toimiva tapa on kirjata materiaaliin näkyviin, mihin tavoitteeseen se vastaa. Merkintä vie hetken, mutta sen ansiosta materiaalin uudelleenkäyttö seuraavana vuonna ja jakaminen kollegalle helpottuvat: kuka tahansa näkee yhdellä silmäyksellä, mihin kohtaan opetusta paketti kuuluu.

Arviointikriteerit kertovat, mitä tehtävien pitää harjoittaa

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi havaitsi laajassa arvioinnissaan, että arviointikäytännöt vaihtelevat kouluittain ja sama osaaminen voi tuottaa eri kouluissa eri arvosanan (Atjonen ym. 2019). Perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereitä on sittemmin täsmennetty juuri oppilaiden yhdenvertaisuuden takia (Yle 2020, Opetushallitus).

Materiaalin tekijälle kriteerit ovat käytännössä tarkistuslista. Jos kriteeri edellyttää, että oppilas osaa tulkita ja soveltaa, mutta tehtäväpaketti harjoittaa vain muistamista, materiaali ja arviointi eivät kohtaa. Kriteereihin nojaava materiaali tekee arvioinnista helpompaa ja oppilaan kannalta reilumpaa: tunnilla harjoitellaan sitä, mitä arvioidaan.

Paikalliset painotukset ovat osa opetussuunnitelmaa

Valtakunnalliset perusteet ovat vasta pohja. Kunta tai koulu laatii niiden päälle paikallisen opetussuunnitelman, joka täsmentää tavoitteita ja tuo mukaan omat painotuksensa: kieliohjelman, painotetun opetuksen, valinnaiset opinnot ja paikallisia sisältöjä. Naapurikunnan opetussuunnitelma ei ole sama kuin sinun.

Kustantajien materiaalit tehdään valtakunnallisen tason mukaan, koska sama kirja myydään koko maahan. Itse tehtyyn materiaaliin paikalliset painotukset saa mukaan, ja se on yksi itse tekemisen vahvuuksista. Oman kunnan opetussuunnitelman löydät useimmiten ePerusteet-palvelusta, samasta paikasta kuin valtakunnalliset perusteet.

Tekoäly ei tunne opetussuunnitelmaasi, ellet näytä sitä sille

Yhä useampi opettaja tekee materiaalia tekoälyn kanssa. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen tekoälysuositukset linjaavat, että koulutuksen järjestäjä ohjaa tekoälyn käyttöä ja henkilöstö arvioi tuotokset ennen käyttöä (Opetushallitus 2025). Vastuu opetussuunnitelman mukaisuudesta säilyy siis opettajalla myös tekoälyn kanssa työskennellessä.

Yleiskäyttöinen tekoäly kirjoittaa sujuvaa tekstiä lähes mistä tahansa aiheesta, mutta se ei tiedä, mitä juuri sinun kuntasi opetussuunnitelma painottaa tai millä kriteereillä osaaminen arvioidaan. Siksi opetussuunnitelma kannattaa antaa tekoälylle työn pohjaksi sen sijaan, että luottaisit lopputuloksen osuvan oikeaan sattumalta.

Bruukissa opetussuunnitelma on mukana valmiiksi

Bruukissa opetussuunnitelmaa ei tarvitse kopioida käsin ohjeeksi. Kun asetat Bruukkiin koulusi, Bruukki tunnistaa sen perusteella automaattisesti koulusi opetussuunnitelmat, myös oman kuntasi tai koulusi paikallisen opetussuunnitelman. Mukana ovat perusopetuksen, lukion ja ammatillisen koulutuksen valtakunnalliset perusteet sekä yli tuhat paikallista opetussuunnitelmaa. Voit tarkistaa asetuksista, että oikea opetussuunnitelma on valittuna, ja työtilan ylläpitäjä voi valita koko työtilalle yhteiset opetussuunnitelmat. Jos koulua ei ole vielä asetettu, voit lisätä sen asetuksista. Bruukki voi käyttää opetussuunnitelmaa koulutiedon perusteella.

Kun luot materiaalia, valitse oppiaine ja luokkataso. Niiden perusteella Bruukki poimii juuri oikeaan opintoon sopivat tavoitteet, sisällöt ja arviointikriteerit ja käyttää niitä ehdotuksen pohjana. Näet myös, mihin opetussuunnitelman kohtaan ehdotus perustuu, joten tarkistaminen käy nopeasti. Tekoäly ehdottaa, sinä päätät mikä menee oppilaille. Ominaisuudesta kerromme tarkemmin tuotejulkaisun uutisessa.

Tarkista myös vanha materiaalisi opetussuunnitelmaa vasten

Sama toimii toiseen suuntaan. Jos sinulla on vuosien varrelta kertyneitä materiaaleja, voit tuoda ne Bruukkiin ja pyytää arviota siitä, miltä osin materiaali vastaa valitun opetussuunnitelman tavoitteita, sisältöjä ja arviointikriteereitä. Saat ehdotuksia siitä, mitä kannattaisi muokata, jotta materiaali huomioisi opetussuunnitelman vielä paremmin: puuttuuko jokin keskeinen sisältö, harjoittavatko tehtävät kriteerien kuvaamaa osaamista vai pelkkää muistamista, ja näkyvätkö paikalliset painotukset.

Toimivaa materiaalia ei siis tarvitse hylätä. Useimmiten kyse on pienistä korjauksista: osa tehtävistä vaihtuu, jokin näkökulma tulee lisää, ja loput kelpaavat sellaisenaan. Ammatillisen koulutuksen oppaassa sama työtapa on kuvattu perusteuudistuksen näkökulmasta.

Mistä lähteä liikkeelle

Koko oppimäärää ei kannata käydä läpi kerralla. Yksi tapa on valita seuraava jakso, avata opetussuunnitelmasta sen tavoitteet ja arviointikriteerit ja tehdä yksi materiaali niiden pohjalta. Toinen luonteva aloitus on ottaa yksi ahkerassa käytössä oleva vanha materiaali ja tarkistaa se opetussuunnitelmaa vasten. Kun työtapa on tuttu, sen voi toistaa seuraavissa jaksoissa. Samalla syntyy materiaalipankki, jonka opetussuunnitelmakytkennät ovat valmiina myös ensi vuonna.

Jos haluat kokeilla, miltä materiaalin teko näyttää, kun opetussuunnitelma on mukana pohjana, kokeile Bruukkia ilmaiseksi. Otamme mielellämme vastaan opettajien palautetta, joten kerro rohkeasti jos jokin ei toimi.

Lähteet

• “Markkinat tekevät sen”: Opetushallitus ei näe tarvetta palauttaa oppimateriaalin ennakkotarkistusta. Maaseudun Tulevaisuus, 21.10.2023.
• Atjonen, P. ym. (2019). “Että tietää missä on menossa”: oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, julkaisut 7:2019.
• Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (2020). Perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden toimivuuden arviointi.
• Opetushallitus. Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa.
• Opetushallitus (2025). Tekoälysuositukset varhaiskasvatukseen, opetukseen ja koulutukseen on julkaistu.
• Hyvä oppimateriaali syntyy oppijan saappaisiin astumalla, ja opettajilta se luonnistuu. Opettaja-lehti, 22.2.2019.

Lue myös: OPS uudistuu ammatillisessa koulutuksessa: näin päivität oppimateriaalit ja eriyttäminen kieltenopetuksessa ilman tuplatyötä.