Näin käytät verkkolähteitä Bruukin tekoälyavustajassa

Tähän asti Bruukin tekoälyavustaja on vastannut sen perusteella, mitä se tietää ja mitä materiaalissasi on. Nyt avustaja voi lukea verkkosivun, jonka linkin annat sille, ja hakea ajantasaista tietoa verkosta. Kummassakin tapauksessa vastaus kertoo, mistä lähteestä mikäkin tieto on peräisin.

Tässä oppaassa käyn läpi, miten annat linkin lähteeksi, miten pyydät avustajaa hakemaan tietoa ja mitä lähteille tapahtuu sen jälkeen. Samalla kerron, mitä avustaja ei tee, jotta tiedät mitä tarkistaa itse.

Kaksi tapaa saada lähteet mukaan

Ensimmäinen tapa on antaa linkki. Liitä verkkosivun osoite viestiin ja kerro, mitä haluat sivusta tehdä. Avustaja lukee sivun ja käyttää sitä ehdotuksensa pohjana. Tämä sopii tilanteeseen, jossa sinulla on jo hyvä lähde: uutisartikkeli, Tilastokeskuksen sivu, Opetushallituksen ohje tai kustantajan avoin lisämateriaali.

Toinen tapa on pyytää ajantasaista tietoa. Kun kysyt jotain, mitä avustaja ei voi tietää varmasti, esimerkiksi tämän vuoden lukuja tai tuoreita tapahtumia, se hakee tiedon verkosta. Voit myös pyytää lähteitä suoraan: kirjoita pyynnön loppuun “ja kerro lähteet”.

Erillistä hakukytkintä ei ole. Avustaja päättää haun tarpeesta samalla tavalla kuin se päättää lisätä materiaaliin uuden osion. Vakiintunutta tietoa se ei lähde hakemaan, tuoretta kyllä.

Näin annat linkin lähteeksi

1. Avaa materiaali. Jos tekoälyavustaja ei ole näkyvissä, valitse Avaa tekoälyavustaja.
2. Liitä verkkosivun osoite viestiin ja kirjoita, mitä haluat. Esimerkiksi: “Tee tästä artikkelista viisi luetun ymmärtämisen kysymystä 8. luokalle: https://…”
3. Avustaja lukee sivun ja tekee ehdotuksen. Tekstissä on viitenumero, kuten [1], ja vastauksen alla lukee 1 verkkolähde. Sen takana on linkki sivulle, jonka annoit.
4. Tarkista ehdotus ja hyväksy se materiaaliin kuten muutkin ehdotukset.

Avustaja lukee vain sivun, jonka sinä annat, tai sivun, jonka se löysi haulla. Se ei arvaa osoitteita eikä avaa sivuja, joita kumpikaan ei ole valinnut.

Näin pyydät avustajaa hakemaan tietoa

Kirjoita pyyntö kuten muutenkin ja lisää, että haluat lähteet mukaan. Esimerkiksi: “Kirjoita lyhyt tietoteksti Suomen tämänhetkisistä ilmastotavoitteista lukion ensimmäiselle vuosikurssille ja kerro lähteet.”

Avustaja hakee muutaman lähteen, kirjoittaa tekstin ja merkitsee, mikä väite on peräisin mistäkin lähteestä: [1], [2] ja niin edelleen. Vastauksen alla on lista otsikolla verkkolähdettä. Jokainen rivi on linkki, joka avautuu uuteen välilehteen.

Numerointi jatkuu koko keskustelun ajan. Kun avustaja hakee myöhemmin lisää, uudet lähteet saavat seuraavat numerot. Lähde [2] tarkoittaa siis samaa sivua koko keskustelun ajan. Voit myös pyytää avustajaa palaamaan lähteeseen: “Ota lähteestä [2] tarkka lukema.”

Mitä avustaja tekee lähteellä ja mitä ei

Avustaja käyttää sivua tekstinsä pohjana, lainaa lyhyesti ja mainitsee lähteen. Se ei kopioi sivua sellaisenaan materiaaliin. Näin toimit myös tekijänoikeuden kannalta oikein: lyhyt lainaus lähdeviitteellä on sallittu, kokonaisen artikkelin kopiointi ei.

Lähteet näkyvät keskustelussa, eivät materiaalissa. Kun hyväksyt ehdotuksen, materiaaliin tulee teksti mutta ei lähdeluetteloa. Jos haluat lähteet oppilaiden nähtäville tai omaan muistiisi, kopioi linkit keskustelusta materiaaliin. Lähteet eivät vielä tallennu materiaaliin, joten tämä vaihe on toistaiseksi sinun.

Verkkosivun teksti on avustajalle tietoa, ei ohjeita. Jos sivulla on tekstiä, joka yrittää ohjata tekoälyä, avustaja ohittaa sen ja käyttää vain sivun asiasisältöä.

Tarkista lähteet ennen käyttöä

Avustaja ei arvioi lähteen luotettavuutta puolestasi. Se hakee julkisesta verkosta, ja verkossa on kaikenlaista. Avaa linkit ja katso, että väite todella löytyy sivulta ja että sivu on sellainen, jonka veisit oppilaille muutenkin. Viitenumerot ovat juuri tätä varten: jokaisen väitteen voi jäljittää.

Ajankohta kannattaa katsoa erikseen. Verkossa on paljon ennakkotekstejä, jotka kuvaavat jo tapahtunutta asiaa tulevana. Avustaja on ohjeistettu vertaamaan lähteitä tähän päivään, mutta jos aihe on tuore, tarkista päivämäärät itse.

Jos haku ei onnistu tai lähteitä ei löydy, avustaja sanoo sen suoraan: En voinut tarkistaa verkkolähteitä tähän vastaukseen. Silloin vastaus perustuu avustajan omaan tietoon, ja sen kannattaa tarkistaa tavallista huolellisemmin.

Mitä verkkoon lähtee ja mitä ei

Kun avustaja hakee tietoa, hakupalvelu saa hakusanan. Kun se lukee antamasi linkin, hakupalvelu saa sivun osoitteen. Mukana ei kulje nimeäsi, työtilasi tietoja eikä keskusteluasi. Hakupalveluna toimii Linkup, ranskalainen yritys.

Hakusanan muotoilee avustaja. Se on ohjeistettu pitämään hakusanan lyhyenä ja jättämään materiaalin tekstin, keskustelun ja oppilaiden työt sen ulkopuolelle. Käytä silti tervettä järkeä: älä pyydä hakua, jossa oppilaan nimi tai muu henkilötieto olisi osa pyyntöä. “Tarkista tämän esseen väitteet” toimii paremmin niin, että liität vain väitteen, jonka haluat tarkistaa, ilman kirjoittajan nimeä.

Milloin linkki, milloin haku, milloin oma oppimateriaali

Kokeile omalla materiaalillasi

Kokeile Bruukkia ilmaiseksi ja liitä seuraavaan pyyntöösi linkki. Verkkolähteet ovat uusi ominaisuus, joten jos jokin ei toimi, kerro meille.

Lue myös: Näin teet tekoälytehtävistä oman luokkasi näköisiä ja Näin jaat Bruukki-materiaalin opiskelijoille linkillä.